Päivän asu ja leggarirakkautta

BY:MAALAISROUVA

Viimeviikkoisen mekkolöydön myötä innostuin taas näistä päivän asu -kuvista ja tässäpä seuraavaa...

Trikoopaita/-tunika; Gina Tricot, 4,95€, vuodelta 2010

Leggarit; made by Maalaisrouva n.7,00€, vuodelta.2010

***

Mä olen niin ihastunut leggareihin, että toivon, että ne ei menis ikinä - tai anakaan vielä aikoihin - pois muodista. Ilokseni syksyn valikoimissa näyttää edelleen olevan monenmoista leggaria.

Päivän asua

BY:MAALAISROUVA

Kun on vajaa kuukausi laskettuun aikaan ja lämpömittari näyttää +30 sekä sisällä että ulkona niin asuvaihtoehdot käyvät (ainakin minulla) vähiin. Olen kulkenut viimeiset kolme viikkoa lyhyessä trikoohameessa tai -shortseissa ja vaihtelua päiviin tuo se, minkä värisen topin laitan päälle; mustan, valkoisen vai ehkä jopa jotain niin repäisevää kuin turkoosin tai persikan. Muutama päivä sitten muistin mekon, jonka ostin vuosi sitten kun olin kaupunkilaisrouvan kanssa Vero Modan pukeutumispalvelussa (joka muuten oli mielestämme ihan huippu juttu; saimme hyvää palvelua ja arvokkaita vinkkejä ja ostopakkoa ei ollut...olkoonkin, että minulla meni 250€ rahaa...). Mekko on monikäyttöinen ja sitä voi pitää kuvanmukaisesti mekkona tai vyötäröhameena ja masulle on yllin kyllin tilaa. Asusta saa hieman ryhdikkäämmän näköisen kun sitaisee rinnan alle vyön. Niin ja tuon kuvan ottamisen jälkeen kieputin kutreilleni- niin ikään Vero Modan neuvonnan seurauksena ostamani- leopardikuvioisen huivin.

Irtiottoja

BY:MAALAISROUVA

Uusimmassa (7/2010) Olivia-lehdessä oli artikkeli siitä kuinka Suomessakin alkaa pikkuhiljaa ja ainakin jossain määrin muuttua työn ja vapaa-ajan merkityksen tasapaino. Ennen (varsinkin) vakituisesta työpaikasta pidettiin kiinni kynsin hampain ja monet määrittelivät itsensä myös työn kautta, nykyään moni nuorehko työntekijä on valmis sanomaan itsensä irti vakipaikasta ja käyttämään vuoden perheeseen, matkailuun, harrastamiseen, tai johonkin muuhun itselle tärkeään. Itseasiassa Olivia-lehden mukaan 61% haluisi käyttää nykyistävähemmän aikaa työhön ja vastaavasti enemmän vapaa-aikaan. Jotkut tekevät (freelancer)töitä vain sen verra kuin täytyy ja nauttivat sen sijaan lisääntyvästä vapaa-ajasta.

Itselläni tuskin aivan heti tulee tuollaista tarvetta, koska olen ollut nyt monta vuotta lasten kanssa kotona ja toisinaan odotan kovasti töihinpaluuta. Kymmenen vuoden päästä mieli voi tietenkin olla taas toinen. Jos olisi jättämässä hetkeksi hyvästit työelämelle pitäisikö olla jokin suunnitelma mitä tekee ja minne menee, ettei aika vain hupene..? Ellei se olekin juuri tarkoitus; olla vain tekemättä mitään erikosita ja antaa ajan viedä.

Kuva täältä

Rasvaa masuun

BY: MAALAISROUVA

Kolmen kuukauden blogitauko....no kaupunkilaisrouva on tietääkseni matkustanut ympäri maailmaa - tai ainakin Eurooppaa ja maalaisrouva kasvattanut masua. Ja siitä masusta puheen ollen, se alkaa olla jo melko iso, kolmatta kertaa. Jokaisen raskauden aikana olen rasvannut massua The Body Shopin Cacao body butterilla, ja välttänyt raskausarvet, toisin voihan olla, että niitä ei olisi tullut muutenkaan. Tykkään tosi paljon tuosta rasvasta ja voin suositella lämpimästi kaikille masun kasvattajille. (Pakko tunnustaa, että rasvausinto on hiipunut kertakerralta; ekan aikana rasvasin aamuin illoin, tokan kanssa vain illoin ja nyt ehkä 4 kertaa viikossa.)

Kuva täältä.

Kehystäjällä käymässä

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Jokin aika sitten vein kehystäjälle kehystettäväksi häälahjaksi saamamme taulun ja mieheni isosedän tekemän maalauksen. Laatikon pohjalta mukaan päätyi myös mustavalkovalokuva jonka ostin Pariisista kymmenisen vuotta sitten. Ja joka on asunut sen kymmenisen vuotta laatikon pohjalla. Jäin oikein miettimään että miksi en aikaisemmin tajunnut tätä, kehystämällä yksinkertaisista kuvista saa kauniita sisustuselementtejä. Yksinkertaista mutta totta...

Toki Ikeastakin saa valmiita sisustustauluja, mutta mielestäni niillä ei oikein ole tarinaa tai "sielua". Ja Ikeasta puheen ollen, vierailimme tänään naapurimaan Ikeassa, meidän kulmilta kun tuota Ruotsalaisten ihmettä ei vielä löydy. Itselleni mieluisimmat löydät olivat karkkiosaston suolasillit ja vaahtokarkkisienet. Ja juomaosastolta löytynyt vadelmasiideri. Absolut Vodkaakin Ikeasta löytyi mutta väkevämmät juomat jäivät suosiolla kaupan hyllylle.

Karkkiähkyn jälkeen kotona teki mieli vain kevyttä purtavaa. Rucola-salaatti parmesan-lastuilla, kevyesti paistetut kesäkurpitsaviipaleet mustapippurin ja sitruunamehun kera, ja mustapapulevite täyttivät vatsan ainakin hetkeksi. Olisikohan illalla aika lähteä pizzalle....? :)

Olen tällä hetkellä innostunut kuivapapujen keitosta, mustapavut keitin ja pakastin viime viikolla, tällä hetkellä kattilassa porisevat valkoiset "haricot" pavut (onko kenelläkään tietoa suomenkielisestä versiosta?) ja likoamassa huomista keittämistä varten ovat soijapavut. Miettiessäni mitä tekisin mustapavuista, eksyin Lettupannu blogin mustapapulevitteen ohjeeseen. Levite sopi oikein mukavasti paistetun kesäkurpitsan kanssa, loput testaan huomenna lounasleipien välissä.

Mustapapulevite

2,5 dl mustapapuja (liotettuja ja keitettyjä)

2 valkosipulinkynttä

pala tuoretta chiliä ilman siemeniä (itse käytin tosin nokareen sambal oelek tahnaa)

2 rkl öljyä

suolaa maun mukaan

vettä tarpeen mukaan

Liota papuja yön yli, ja keittele sen jälkeen miedolla lämmöllä kypsiksi. Sekoita tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella mustapavut, murskatut valkosipulinkynnet,  chili, öljy ja suola. Lisää tarpeen mukaan vettä.

Oppia ikä ja kaikki

BY:MAALAISROUVA

Varmistaakseni, ettei vapaa-ajan ongelmia pääsesyntymään, opiskelen kaiken muun touhuamisen ohella avoimessa yliopistossa verkko-opintoina. Opinskelu tahti on melko vapaa. Tietyt vaihtoehtoiset tehtävien palautus ja vaerkkotentti päivät on annettu, mutta muuten vastuu opiskeluiden etenemisestä on itsellä - ei mulle tällä hetkellä muunlainen opiskelu sopisikaan.

Vaikka opiskeluaihe on itse valittu ja mielenkiintoinen, sekä opiskelutapa ja -motivaatio erillaiset kuin nuorempana niin toisinaan aikaan saaminen on työlästä, varsinkin esseiden kirjoittaminen tuottaa minulle ajoittain suurta tuskaa. Tentteihin luen ihan mielellään.

Eilen ja tänään lapset olivat hoidossa ja minä sain tehtyä tehokkasti kirjoitushommia monta tuntia. Jos opiskeluaika menee lorvimiseksi niin on aika huonot fiilikset, tänään oli aivan mahtava olo ja hyvä omatunto. Nyt on tehtävä valmis ja palautettu eli voin hyvällä omalla tunnolla tehdä jotain kivaa.

Kuva muokattu by Maalaisrouva, kuvista jotka löytyvät täältä, täältä ja täältä.

Ultrassa

BY: MAALAISROUVA
Vaikka en enää vanhemmiten :-) olekaan niin kova stressaamaan ja huolehtimaan asioista kuin joskus nuorempana, niin välillä tuntuu, että huolen määrä on vakio, aiheet vain vaihtelevat.


Toisen, viikon 20 rakenneultran jälkeen huolenaiheita on onneksi yksi vähemmän, ultrassa polskutteli ihanainen mini-ihminen ja kaikki näytti olevan kunnossa.

 Nyt voin alkaa käymään vauvantarvikkeitä läpi... niin ja ostin rengasliinankin kirpparilta. Esikoisen kanssa en onnistunut liinailussa ollenkaan, mutta kakkoselle hankin kunnon trikooliinan ja se olikin kahden alle 2-vuotiaan kanssa melkein elinehto.

Nyt vaan massun kasvatusta, ikävä kyllä massun vastapainoksi kasva myös takapuoli...mutta tasapaino kai se on tässäkin asiassa oltava.

Screen tests

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Sateen ropinaa, mahatautia ja nouseva kuume. Siinä päivän tunnelmat tiivistettynä. Kokovaltaisesta väsymyksestä huolimatta uni ei meinaa kuitenkaan tulla. Joten mikäs sen mukavampaa kuin piilotella kannettavan kanssa peiton alla ja surffailla internetin ihmeellisessä maailmassa. Uuden blogituttavuuden, 2h+k - blogin kautta löysin itseni The New York Timesin videohaastattelusarjan "T Screen Test Films" parista. Upeita naisia (ja miehiä), ei mitään turhaa rekvisiittaa, simppeliä, koukuttavaa. Suosittelen! Kannattaa katsastaa molemmat tuotantokaudet.

Ja jos keneltäkään löytyy lääkkeitä vatsataudin (syntyperästä ei tietoa) selättämiseen ideoita otetaan vastaan. Tämänhetkisillä kotikulmilla on perinteisesti tapana ottaa snapsi vaivaan kuin vaivaan, mutta snapsit eivät nyt ikävä kyllä maistu... :)

Päivän asu

BY: MAALAISROUVA

Vaikka lunta pukkaa taivaan täydeltä, niin minä vedin rohkeasti päälleni sen eilen ostamani kesämekon. Jossain vaiheessa jouduin kyllä turvautumaan neuletakkiin, mutta talvea on nyt mielestäni riittänyt tarpeeksi pitkään (niin mahtava kuin se olikin), ja kevät saa tulla. Ainakin mekkoihin, jos ei kerran vielä ulos.

 

Mekko; H&M, 19,90€, vuodelta 2010

Leggarit; H&M, 9,90€, v.2009

Neuletakki; CM, parikymppiä?, v. 2006(?)

Äidin omaa aikaa

BY: MAALAISROUVA

Mies oli työmatkalla ja minä yksin lasten kanssa 5 yötä ja 5 päivää. Onneksi meillä oli auto käytössä niin pääsimme käymään kirjastossa ja Tiimarissa (pääsiäisaskarteluja hankkimassa). Kun mies eilen iltapäivällä kotiutui läksin ystäväni kanssa kahville. Oli ihanaa painaa ovi kiinni ja jättä ulvovat merirosvot taakseen.


Vanhemmuuden myös olen oppinut arvostamaan rauhallisia kahvi- ja ruokailuhetkiä erittäin korkealle. Kävimme ystäväni kanssa kahvilla ja palkitsin itseni latella, suklaakaunpalalla ja tyttömäisellä rupattelulla.

Kahvittelua ennen ehdin pyörähtää H&M:llä ja ostin itselleni kesämekon (kuvasta poiketen valkoisena), joka käy hyvin myös tunikana ja sekä masun kanssa, että ilman. (Yritin katsastaa mekkoon sopivia leggareita ja kenkiä, mutta aika loppui kesken, kunhan löydän ne -tai vaikken löytäisikään- niin laitan päivän asua mekosta)

Kertakaikkisen piristävä kaksituntinen, jonka jälkeen oli mukava koristella lasten kanssa virpomaoksia.



Kuvat täältä, täältä ja täältä

Uskollisuudesta

BY: MAALAISROUVA

Ei siitä ole kovinkaan pitkä aika kun vannoin Bare Minerals- meikkien nimeen ja uhosin, että minähän en naamaani enää mitään muuta merkkiä levittele. Se suhde ei kauaa kestänyt. Tai kestää toki edelleen, mutta minun on tunnustettava, että olen tehnyt syrjähypyn. Luin jotain kauneus- ja muotilehteä kun olimme nuorimmaisemme allergiatesteissä sairaalassa (voisin muuten joskus tarinoida lapsiperheen elämästä allergioiden kourissa) ja lehdessä oli meikkivoidetesti, jossa Maybelinen  Dream Satin liquid -meikkivoiteen luvattiin peittävän turhan selvästi erottuvat ihohuokoset...muuta ei tarvittu, tämä rouva ajoi sairaalasta päästyään tukka putkella Sokokselle ja osti ko. tuotteen.

Meikkivoide saa todellakin ihon näyttämään tasaiselta, ikävä kyllä vaikutus ei kestä koko päivää vaan voidetta joutuu lisäämään päivän mittaan. Toisaalta en ole vielä löytänyt yhtään tuotetta, joka kestäisi mun kasvoilla koko päivän niin, että ei tarvitsisi lisästä.

Kuva täältä

Farkkurakkautta

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Varsinkin silloin kun uusia farkkuja tarvitsisi, niitä on mahdotonta löytää. Tuttu tilanne? Tapasin viimeisimmät farkkurakkauteni menneenä kesänä Vero Modassa. Ihanat "skinny jeans" malliset pöksyt palvelivatkin käytössä alkuvuoteen asti kunnes kerran sohvalle kaatuessani farkut repesivät enemmän tai vähemmän totaalisesti haaroista...

Alkoi uusien, vastaavien farkkujen metsästys. Mutta kuinkas sitten kävikään. Eksyin Itävallan matkalla ystävän vapaa-ajan liikkeeseen ja lähdin onnellisena löysien Nikita farkkujen omistajana kohti kotia. Se niistä tiukan piukeista lahkeista jotka voisi piilottaa pitkävartisiin saappaisiin! Ehkä näillä ei tulisi toimistoon lähdettyä, mutta näin kotona työtä tekevänä olen löytänyt henkisen kotini!

Hintaa farkuilla oli satasen kieppeillä. Ei halpaa huvia, mutta aikaisempien Nikita-farkkukokeilujen jälkeen uskallan väittää että laatu on erinomaista. Näillä sitten mennään seuraavat X vuotta... Nikitan  sivuilta löytyy laaja valikoima myös muita farkkumalleja. 

Vestido dél dia

BY: MAALAISROUVA

Kevätaurinko paistaa ja pakkasta uhmaten vedin päälle vähän keväisemmän tunikan (tosin kylmyys pakotti turvautumaan lisäksi pitkähihaiseen). Ostin noita tunikoita kaksin kappalein GinaTricotin alesta, toinen on vaaleanpunainen, ja kun ovat "liian suurta kokoa" niin menevät hyvin kesällä mama-asuina just leggareitten kanssa.

Aamunavaus

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Teemme mieheni kanssa molemmat töitä kotoa käsin. Mieheni pyörittää omaa firmaa, minä teen freelancerina töitä muutamalle eri yritykselle. Ja haaveilen välillä "oikeaan" toimistoon paluusta, "oikeaan" kokopäiväiseen, vakituiseen ja jokapäiväiseen työhön, mistä löytyy "oikea", ei virtuaalinen työyhteisö. Täytyy kuitenkin myöntää, aamut on ihana viettää kotona, ilman kiirettä! Tavoitteena on että herätyskelloa ei käytetä kuin erikoistapauksissa. Niinpä aamut alkavat joskus kello seitsemän, toisina päivinä taas kello kymmenen.

Sapattivuoteni aikana ruuanlaittovastuu on siirtynyt huomaamattomasti minulle. Olen nauttinut ajan kanssa ruuanlaitosta ja päivän menujen suunnittelusta. Aamupalavuoro on kuitenkin säilynyt miehelläni puuronkeittoa lukuun ottamatta. Ja sen yhden kerran jälkeen kun viime vuonna tein kotona välipalaksi "smoothiet" naistenlehdestä löytämäni reseptin mukaan, mieheni on ollut koukussa! Smoothiet kuuluvat nyt jokaiseen aamuumme vaikka tuo alkuperäinen resepti on kauan sitten kadonnut. Paras taktiikka on viivytellä sängyssä kymmenisen minuuttia sen jälkeen kun mieheni on noussut ylös, ja smoothie tarjoillaan suoraan makuuhuoneeseen!

Marja-smoothie

Maustamatonta jogurttia (tai soija-jogurttia)

Omenamehua

Jäätyneitä marjoja

Banaani

(leseitä)

Sekoita kaikki ainekset keskenään tehosekoittimessa ja nauti heti! Määrillä ei ole niin väliä, meillä ainakin smoothien koostumus ja maku vaihtelee päivittäin. Nam. 

KUVA: Täältä

Huonosti syövät lapset

BY: MAALAISROUVA

Meidän perheen lapset eivät ole varmaan ainoita, jotka syävät huonosti ruokansa, ja me emme luultavasti ole ainot vanhemmat, joilla ajoittain palaa hihat nirsoilun kanssa.

Meillä on karkkipäivä perjantaisin ja silloin ei kyllä tarvitse houkutella jäätelön ja Puuha Pete -karkkien kimppuun. Uhkasin perua karkkipäivän siihen asti, että alkaa ruoka maistua...mutta sainkin paremman aatoksen. Meillä on kokeiltu palkintotarroja aiemmin hyvällä menestyksellä ja nyt sovelsin sitä ruokailuun. Askartelin jääkaapinoveen kaksi ruudukkoa ja kun syö tarpeeksi ruualla saa rastin ruutuun, jos rakseja on perjantaina katkeamaton jono on herkkupäivä ansaittu. Toimii kuin rasvattu. Nyt vasta ensimmäinen viikko menossa, mutta ruoka on maistunut erittäin hyvin! Jos sama tahti jatkuu on perjantaina mukava päivä tiedossa lapsille (ja hammaspeikolle)

Kuvat täältä, täältä ja täältä.

Päivän asu

= päivän sana?

BY: MAALAISROUVA

Monissa blogeissa on esillä päivän asuja ja ajattelin ,että joskos minäkin kokeilisin. Aika monet kuitenkin vieroksuvat oman naamansa tälläämistä nettiin, niin minäkin. Toisaalta sumennettuja naamoja ja katkottuja kauloja on kritisoitu...senkin uhalla ajattelin aloittaa jommalla kummalla, ekana esittäytyy suttunaama.

Lähtökohtana näissä asuissa on se, että olen 32-vuotias kotiäiti, jonka rahat kuluvat lähes kaikkeen muuhun kuin omiin vaatteisiin, joten hankinnat ovat pääsääntöisesti edullisia ja/tai vanhoja. (Ajattelin laittaa ostopaikan ja-vuoden sekä hinnan liitteeksi kuvaan.)

Tykkään seurata trendejä ja muotia ja kokeilla eirilaisia juttuja, en kuitenkaan todellakaan ole mikään muotiguru. Toisaalta en juurikaan välitä muiden kommenteista (mieheni eilisen kommentin piposta ignorasin sujuvasti) vaan käytän omaa silmääni ja vartaloani miellyttäviä vaatteita. Joka päivä en jaksa panostaa, joten joukosta tulee varmasti löytymään myös collegehousuja ja sitä rataa (Siinä vaiheessa kun pukeudun verkkareihin ja urheilu-t-paitaan niin kannattaa kuitenkin huolestua).

Tässä ensimmäinen asu, jonka innoittajana toimi Espoon Ison Omenan lohkotuilta hinnoilta tehdyt löydöt, ja hinnat olivat todellakin lohkottu, suorastaan puolitettu.

Pipo; Vero Moda, 4,95€, vuodelta 2010

Tunika/Mekko; Vero Moda, 7,90€, vuodelta 2010

Leggarit; GinaTricot, 9,90€ vuodelta 2010

100% pure

bare Minerals

BY: MAALAISROUVA
Kun olin pahimmissa collegehoususyövereissä kotona, Kaupunkilaisrouva roudasi minut maitopuklujen keskeltä kauneusmessuille Helsingin messukeskukseen. Yhdellä ständillä oli lanseerausesittely mineraalimeikeista nimeltä bare Minerals. Meikit ovat jauhemaisia ja niitä levitetään kasvoille sudilla. Mineraalimeikit sisältävät vain mineraaleja, ei siis mitään keinotekoista ja niiden pitäisi olla erittäin ihoystävällisiä. Ostin messuilta aloituspakkauksen ja käytin sitä aina kun muistin ja jaksoin yövälvomisten lomassa meikata - eli erittäin harvoin. Muutama kuukausi sitten muistin taas meikit ja aloin käyttää niitä säännöllisesti ja ihastuin toden teolla. Meikit loppuivat kovassa käytössä ja läksin ostamaan uusia. Pelkästään Foundation eli maikkivoidetta vastaava, purnukka maksoi 50€...mutta, mutta onneksi Kaupunkilaisrouva huiteli siinä vaiheessa jossain Englannin ja Irlannin välimailla ja osti minulle aloituspakkauksen, jonka hinta oli sama kuin tuon yhden purkin hinta Suomessa ja ko. pakkaus sisälsi  kaksi foundationia, poskipunan, peite"puikon", meikin "kiinnitysjauheen" ja kolme sivellintä.

Nyt kun näitä mineraalimeikkejä on käyttänyt pidemmän aikaa, ei tee enää mieli laittaa naamaansa mitään teollisisa mömmöjä, jotka sisältävät ties mitä kemikaaleja etc. Lisätietoja meikeistä löydät täältä.

Sydänääniä

BY: MAALAISROUVA

Meidän masuvauvan taival on kestänyt reilut 17 viikkoa, mutta mitään elonmerkkejä tyyppi ei ole antanut itsestään. Aloin olla jo vähän huolissaan, koska kakkosesta tunsin liikkeet jo viikolla 16 ja luulin, että liikkeet tuntuisivat sitä aiemmin mitä useampi raskaus on takana päin. Puhuin huolestani kaverilleni ja kuinkas sattuikaan, että hänellä oli omana koti-doppler (olin jo ehtinyt miettimään, että jospa kyseisen laitteen saisi jostain lainaan). Läksin heti lainaamaan laitteen ja ilta menikin paita korvissa ja kuulokkeet korvilla. Aluksi kuului vain mun omat sykkeet - joita erehdyin luulemaan vauvan sykkeeksi ja ihmettelin niiden hitautta- ja vaahtokarkkien uiskentelua vatsalaukussa. Ja taas piti alkaa huolestumaan. Onneksi kuulin lopulta hiljaiset, mutta säännöllisen nopet tum, tum, tum. Mikä ihana ääni! Aamulla vauvan sydänäänet löytyivät nopsaan ja kuuluivat selvemmin ja isi ja isoveljetkin pääsivät kuuntelemaan uuden tulokkaan elämänmenoa.

Kotidoppler on melko kallis, mulla lainassa ollut, kuvan mukainen, maksaa 89€, enkä olisi edes harkinnut sen ostoa juurikin tuon hinnan takia, toisaalta tietenkin jos tuollainen olisi käytössä olisihan sillä ihan siloin tällöin (joka päivä:-) kuunella masuvauvan sydämen sykettä, ja mulle se toi nyt hetkeksi rauhan...vaikkakin nyt täytyy alkaa huolehtia onkohan ultrassa kaikki hyvin...

Kuvat täältä ja täältä.

Lasten kanssa

BY: MAALAISROUVA

Mies tekee paljon töitä, 70-80 tuntia viikossa. Minä teen saman tuntimäärän täällä kotona. Välillä olen lasten kanssa useamman päivän peräkkäin 24/7, ja vaikka mies olisi kotonakin niin 1-2 lasta on koko ajan max. viiden metrin päässä. Päivisin väsyttää sen verran, että useimmiten nukun päiväunetkin lasten kanssa. Sitten herään lasten kanssa, syön lasten kanssa, ulkoilen lasten kanssa, pohdin elämän suuria kysymyksiä lasten kanssa, askartelen lasten kanssa, teen ruokaa lasten kanssa ja käyn saunassa lasten kanssa... Pääsääntöisesti tykkään puuhailla lasten kanssa, mutta, mutta... välillä tekisi ravistaa lapsi irti jalasta, sanoa (lue rähistä), että joskus voi olla hetken hiljaakin. Ja imuroida se eteinen ihan rauhassa.

Kuva täältä

Talven paras ostos

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Kuulun niihin talvi-faneihin joilla on aina kylmä. AINA. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että kokoelmistani löytyisi tarpeeksi koviin pakkasiin soveltuvia vaatekappaleita. Olen jo pitkään haaveillut pitkästä lämpimästä untuvatakista joka sopisi hyvin myös kaupunkikäyttöön. Suurin osa kun talvivaatteistani on urheilullisia rinne- tai latuvaatteita. Vaikka Englannissakin pakkanen paukkui tänä talvena, takkivalikoimat  olivat kuitenkin heikohkot. Lähtiessäni Irlantiin viikonloppureissuun en uskaltanut toivoa mitään muutosta asiaan, mutta poikkesin kuitenkin Patagonian Outlet-myymälässä. Ja tadaa! Valikoimista löytyi vielä yksi ruskea "Down with it" takki. Ja puoleen hintaan suositushinnasta. Ihanuutta!

Jos Patagonia ei ole merkkinä entuudestaan tuttu, kannattaa tutustua. Merkki panostaa urheilu- ja vapaa-ajan vaatteisiin unohtamatta tuotannon ja materiaalien ympäristövaikutusta. Suomesta merkin vaatteita löytyy aika niukasti, mutta nettikaupat kantavat vaatteita kotimaan rajojenkin sisäpuolelle. Ja kannattaa poiketa Patagonian merkkimyymälöissä jos olet matkalla Prahassa, Münchenissä, Milanossa, Chamonix'issa, Zürichissä tai Dublinissa. Patagoniasta asiaa suomeksi "Vihreät vaatteet" blogissa.

Kampaamo löytyi

Etsiskelin jokin aika sitten minulle (ja kukkarolleni) sopivaa kampaajaa Helsingistä. Ilokseni löysinkin yhden. Sinne pääsee näin; mene Helsingin rautatieasemalle, ota juna Tampereelle, käväle n. 1km ja olet perillä. Kyseessä oli luottokampaamoni, jossa kävin useamman vuoden, kun matka kampaajalle oli vileä alle 200km. Täytyy sanoa, että matka kyllä kannatti (ja en mä ihan pelkästään tuon tukan takia Manseen matkannut). Alkuperäinen suunnitelma oli ottaa kiharat, mutta tukkani on kuulemma lasimainen ja taipuu huonosti kiharalle, minkä todisti myös kokeilurullaus, jonka tuloksena oli säälittävä, tuskin laineelle taipunut kiehkura. Minähän en siitä lannistunut vaan vedin hihasta plan B:n. Tukkaa lähti parikymmentä senttiä, sen jälkeen lähti myös väri. Lopputulos - johon olen pienen totuttelun jälkeen erittäin tyytyväinen- näyttää jotakuinkin tältä:

Uusi look on kevyt ja raikas, jotenkin tuntuu, että kasvotkin tulevat paremmin esiin, ja koska tukka ei (vielä) yllä kiinni, olen joutunut (onneksi) unohtamaan iänikuisen ponnarin ja käytän muutaman minuutin aamuisin tukan laittoon. Ja muutaman muun minuutin uudelleen iltapäivällä kun kampaus on lyttääntynyt pipon alla ja päiväunilla.

Kuva täältä

Olympialaiset livenä Internetissä

BY: KAUPUNKILAISROUVA

En ole varsinaisesti mikään penkkiurheilija. Ajan voi mielestäni käyttää paremminkin. Mutta olympialaisissa, ja varsinkin talviolympialaisissa on oma taikansa. Ja kun kotitaloudestamme ei tällä hetkellä löydy televisiota, huh helpotus löysin pitkän etsimisen jälkeen YLE:n sivuilta linkin Eurovisionsports:n sivuille mistä voi katsella livenä kaikki lajit ja kisojen tapahtumat!

Programme Guide:sta voi tarkastaa miltä "kanavalta" mitäkin tapahtumaa voi katsella, ja ei muuta kuin urheilunautintojen pariin - vaikka sietä sohvalta käsin!

Juoksemassa

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Ystävänpäivän voi viettää myös näin. 

Toisin sanoen tuhannen muun juoksijan kanssa ensin märällä rantahietikolla, sen jälkeen hetken asfalttitiellä ja loppujen lopuksi metsän siimeksessä jyrkän ja pitkän ylämäen kimpussa tavoittelemassa 10 mailin, eli noin 16 kilometrin kohdalta löytyvää maalilinjaa.

Mieheni ystävät yllyttivät häntä ottamaan osaa juoksutapahtumaan joulun tienoilla. Ja totta kai kun ystävänpäivästä on kyse, vaimo lähtee mukaan. Hieno idea, mutta emme osanneet ottaa huomioon kisaa edeltävää kiirettä ja salakavalasti iskevää flunssaa. Joten viimeisen kuukauden osalta treeniä oli kasassa nolla kilometriä. Olo ei muutenkaan ollut kovin rautainen mutta maalilinjalla onneksi olo oli kuin voittajalla! Ja tunnelma kisassa oli muutenkin leppoinen, mieheni sprintatessa ystävineen edellä, minä päädyin lönköttelemään omaan tahtiini ja juttelemaan tuntemattomien kanssajuoksijoiden kanssa. Näin Englannissa, irtoaako Suomessakin juoksutapahtumissa keskustelu kilpakumppaneiden kanssa?

Kuva: täältä

Did You Hear about the Morgans?

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Vielä ennen katoamista Irlantiin viikonlopuksi kävimme mieheni kanssa nauttimassa elämyksellisestä illasta valkokankaan edessä. Silmänruokaa kaikille Sarah Jessica Parkerin ja Hugh Grantin ystäville oli tarjolla "Avio-onnea Morganeiden tapaan" leffassa joka taitaa olla ensi-illassa Suomessa tänään. En usko että kriitikoilta irtoaa kovinkaan monta tähteä, mutta täytyy tunnustaa että me molemmat hykertelimme aikas tiheäänkin tahtiin leffan tahdissa. Suosittelen rentouttavaa "aivot pois päältä" iltaa varten! Välillä tosin harmittaa herra Grantin puolesta - hän loistaa samanlaisissa roolisuorituksissa ja -hahmoissa vuosi vuoden jälkeen...

Pilatesta kotikonstein

BY: KAUPUNKILAISROUVA

Maalaisrouva mietti eilen miten sitä ehtisi ja pystyisi liikkumaan enemmän. Itse olen varsinkin kiireisinä aikoina ja matkoilla löytänyt avun Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyvistä "Ultimate Pilates Workouts" ohjelmista. Tarvitset vain nettiyhteyden ja pienen kaistaleen tyhjää lattiatilaa ja ei muuta kuin treenaamaan!

Homma toimii näin: rekisteröidy ohjelmien käyttäjäksi. Rekisteröityminen ei maksa mitään ja pääset käyttämään useita eri tasoisia ja kestoisia ohjelmia. Pika-treenaus onnistuu 15 minuutissa ja jos aikaa on enemmän harjoituksiin voi käyttää tunninkin. Et tarvitse mitään välineitä, tosin ohjelmia missä käytetään kuminauhaa tai jumppapalloa löytyy myös.

Jos haluat panostaa hieman enemmän, voit valita myös maksullisen jäsenyyden jolloin tasosta riippuen voit myös esim. ladata koneellesi harjoitusohjelmia. Itse olen pärjännyt ilmaisversiolla. Ja jos pilates ei ole harjoitusmuotona tuttu - kokeile! Harjoitukset tekevät ihmeitä keskivartalon lihaksille ja ryhdille. Taidanpa tehdä pikatreenit ja pakata sen jälkeen kassit valmiiksi Irlannin viikonloppureissua (pitkää sellaista) varten!

Kuvat: täältä, täältä ja täältä

Liikkeelle

BY: MAALAISROUVA

Minua on alkanut pahemman kerran ahdistaa liikunta, tai oikeammin sen puute. Ennen harrastin liikuntaa monta kertaa viikossa; lentopalloa, sulkapalloa, aerobica, balettia, lumilautailua...
Nykyään liikunta koostuu lähinnä rappusissa kulkemisesta (asumme kaksitasoisessa) ja lasten perässä juoksemisesta :-) Kun lapset olivat pieniä, liikunnaksi tosiaan riitti nostelu ja vaunujen/rattaitten työntely monta kilometriä päivässä. Nykyään kun enimmäkseen seistä töröttää lumikasan kupeessa tai hiekkalaatikon reunalla huomaan, että tarttis tehdä jotain...niin eikä tämä komenkympin paremmalle puolelle pääseminen edesauta yhtään sitä kunnossa pysymistä.

Me asutaan maalla, joten mulla ei ole mahdollisuutta käydä jumpassa Stadissa, niin ihanaa kuin se olisikin, matkoihin menee julmetusti aikaa. Punttisali on tuossa ihan vieressä, mutta se ei vaan ikinä ole ollut mun juttu. Hiihtäminen tyssäsi sukisen puutteeseen, etc. Eikö olekin päteviä selityksiä?

Olen yrittänyt käydä lenkillä ja tehdä jumppaa/pilatesta kotona DVD:n avustuksella, mutta, mutta, pitäisi saada jonkinlainen rytmi ja säännönmukaisuus tähän liikkumiseen....yksi ongelma on vielä se, että kun omaa aikaa on niin vähän niin sitä ei raaskisi käyttää liikuntaan, ainakaan aina (vaikka ehdottomasti pitäisi).

-Maalaisrouva-

KUVAT täältä, täältä, täältä, täätä ja täältä

Hemmotellen?

BY: KAUPUNKILAISROUVA
Onko hierojalla käynti hemmottelua vai terveydestään huolehtimista? Miehelleni perustelen (liiankin harvat) hierojakäyntini hieronnan terveyttä edistävillä syillä. Mutta olivat lihakseni kuinka jumissa vain, koen hieronnan itse kuitenkin enemmänkin hemmotteluna. Saanhan rentoutua vaaka-asennossa tunnista puoleentoista tuntiin tekemättä itse mitään, sillä välin kun ammattitaitoinen hieroja hankkiutuu eroon kroppaani vaivanneista lihasjännityksistä.

Kävin viime viikkoisella kotiseutuvisiitilläni testaamassa Tampereen Urheiluhierojakoulun oppilashieronnan suositusten perusteella. Hinnat olivat erittäin edulliset ja täytyy tunnustaa että näin hyvässä oppilashieronnassa en ole koskaan aikaisemmin ollut! Kävikö minulla sitten erittäin hyvä tuuri, vai onko opetuksen taso vaan hyvin korkea? Positiivisia kommentteja olen joka tapauksessa kuullut muualtakin. Pääkaupunkiseudulla olen aika ajoin eksynyt Pasilaan Suomen Urheiluhierojaopistoon, mutta kokemukset ovat olleet vähän niin ja näin, taso on vaihdellut oppilaiden välillä paljonkin. Nyt haaveilenkin seuraavasta Tampereen visiitistä ja käynnistä tuolla samaisella hierojaopiskelijalla! 

KUVA: TÄÄLTÄ

Meikkiostoksilla

BY: KAUPUNKILAISROUVA
Rouva Kaupunkilainen on elänyt viime vuoden luonnonlapsena metsässä. No ei nyt aivan, mutta pysähdys Heathtrown lentokentän ostoparatiisissa matkalla maailmalta takaisin Helsinkiin sai minut ymmärtämään meikkipussini kaipaavan päivitystä. En ole koskaan ollut mikään varsinainen meikkitaiteilija. Viihteelle lähtiessä meikkaaminen on ihan mukavaa, mutta arkena, silloinkin kun olin työelämässä, meikkasin vain jos oli pakko. Toisin sanoen jos kalenterissa näkyi tärkeä tapaaminen. Nyt kuitenkin tuntuu siltä että jos oikea työ osuu kohdalle olisi jo korkea aika aloittaa. Tai ehkä se on tämä ikä ja nämä pienet rypyt yhdistettynä tummiin silmänaluksiin...

Mutta takaisin lentokentälle. Kävin ennen ostosreissuani "Paras aika vuodesta" blogissa, muistelin Stellan maininneen vaivattomasta ja nopeasta meikistään ja kirjasin hänen suosituksensa ylös paperinpalalle.  Lähestyin varovasti MACn tyylikästä shop-in-shop:ia ja lähdin tutustumaan valikoimaan. En löytänyt haluamiani tuotteita. Onneksi hämmennykseni huomattiin, avulias myyjä oli saman tien apunani.

Päätin hyödyntää hänen ammattitaitoaan. Halusin luonnollisen ja huomaamattoman look:n kuitenkin niin että näyttäisin huolitellulta. Myyjä ehdotti puuteria. HÄH!? Siis vain puuteria? En halunnut puuteria, halusin kevyen voidemaisen tuotteen. Hymyilin kauniisti, otin puuterin, ja mainitsin että ehkä sittenkin tarvitsisin myös meikkivoidetta. Meikkivoiteen löydyttyä kävelin kassalle ja ostin molemmat tuotteet. En tosin ollut varma halusinko näistä kumpaakaan... Miten minulle käy meikkiostoksilla aina näin!?

Ajoin uudet tuotteet sisään työhaastatteluaamuna. Onko järkevää tehdä tämä juuri silloin kun ulkonäkö on erittäin tärkeä? Ei. Mutta ei hätää, olin erittäin tyytyväinen molempiin tuotteisiin. Tosin koin järkytyksen etsiessäni tuotteiden kuvia netistä tätä postausta varten. Ostamani puuteri olikin meikkivoiteen ja puuterin yhdistelmä! Eli tämä selittää miksi myyjä suositteli "vain puuteria". Ja ehkä näitä tuotteita ei tulisikaan käyttää yhdessä...

Tuotteet: Studio Fix Powder Plus Foundation & Studio Fix Fluid SPF 15

- Kaupunkilaisrouva -

Maalaisrouva laittaa elämän risaiseksi...

BY: MAALAISROUVA
...ja aikoo kampaajalle. Älkää kertoko kenellekään, mutta edellinen käynti tapahtui yli 3 vuotta sitten. Ennen lapsia (monet lapselliset ovat varmaan huomanneet, että elämä jakautuu aikaan ennen lapsia-jolloin aikaa tuntui olevan edes joskus tarpeeksi ja aikaan jälkeen lapsien- jolloin aikaa luultavasti myös on mutta se tuntuu katoavan tai olevan vähintäänkin täysin oman hallinnan ulottumattomissa). Niin siis ennen lapsia kävin kampaajalla säännöllisesti ja en voinut ymmärtää miten joku ei käynyt 6-8 viikon välein huollattamassa kuontaloaan.

Olen laatinut hiustyylilleni viisivuotissuunnitelmia, ja jo pitkään suunnitelmissa on ollut kiharat. Nyt kuitenkin haluaisin leikata hiukset lyhyiksi, mutta ajattelin silti ottaa ne kiharat ensin. Olen -luultavasti ainoana maailmassa - haaveillut SJP tyyppisestä kiharapilvestä (ja luonnollisestihan naama alkaa myös erehdyttävästi muistuttamaan Sarahin pärstää välittömästi kampaajareissun jälkeen).



En tiedä kehtaanko mennä kampaajalle Sarahin kuvan kanssa, joten harkitsen muitakin (samantyyppisiä)kuvia.



Tai sitten jotain ihan muuta...




Ongelmana on, että mihin kampaajalle menisin. Etsin hyvää ja kohtuuhintaista kampaajaa Helsingistä, ehdotukset ja kokemukset ovat erittäin tervetulleita.


-Maalaisrouva-